Koko tämä muutto ja yritystouhut ym. on osa isompaa suunnitelmaa. Miehelläni on sukutila, joka on ollut heillä 1600-1700-luvulta saakka. Mieheni vanhemmat ovat jo 70-vuotiaita ja anoppini on miehensä omaishoitaja.
Meitä on kaikki yhdessäolomme vuodet (13 vuotta) kosiskeltu muuttamaan sinne.

Nyt olemme valmiita, mutta ymmärrettävää että anopille vie aikaa luopua. Hän myös haluaisi hoitaa miestään mahdollisimman pitkään kotona. Elävät ns. päivä kerrallaan.

No minä räväkkänä likkana sanoin, että nyt myö tullaan, syteen tai saveen. Muutamme ensialkuun  mieheni papan taloon, selaamalla kuvia löytyy keltainen suloinen puutalo.

Olen jo nuorena tyttönä nähnyt Huuskon sielunisilmin unelmien paikkana maatilamatkailuun. Suunnitellut navetasta juhlapaikan ja vanhasta luhti-aitasta sviitin ym..

Ajattelin, että ei meidän tarvitse jäädä odottamaan. Voimme muuttaa silti siihen lähelle ja alkaa toteuttamaan muita unelmia. Kunnes eräänä päivänä pääsemme varsinaiselle tilalle.