Minulla, kuin myös sinulla on jo kaikki tarvittavat kyvyt ja ominaisuudet rakentaa sellainen elämä jossa saa olla se kuka on.

Ei tarvitse muuttua miksikään muuksi. On vain avattava silmät ja nähtävä itsensä.

Joskus esimerkiksi asiat joissa olemme hyviä, on meille  niin arkipäiväisiä ja itsestäänselviä ettemme näe niitä – saati että osaisimme arvostaa.

Usein siis itsemme kohdalla pätee se ihan sama sanonta ,kuin missä tahansa asiassa. ”Emme ymmärrä mitä meillä on, kunnes menetämme sen”.

Ajauduin niin kauas todellisesta minästäni, että vasta silloin silmäni avautuivat ja tajusin että en minä ole tällainen. Vasta kun olin hukannut itseni ymmärsin arvostaa sitä kuka olen.

Itsensä hukkaa helposti jos ei arvosta omia unelmiaan. Tuntui , että haaveilen niin eri asioista kuin ne kuuluisat ”jotkut muut” että en oikein uskaltanut itsekään uskoa niihin.

Vasta kun aloin suhtautumaan itseeni ja toiveisiini vakavasti , saattoi muutos tapahtua.

Uskalsin viimein seisoa itseni takana. Tai puolella.

Liiallinen muiden miellyttäminen oli ajanut minut aina vaan kauemmaksi siitä kuka olen.

Miellyttämisenhaluiselle, kiltille ihmiselle vaatii melkoisia ponnisteluja oppia tuottamaan pettymyksiä. Sanoa, ”Ei, se ei kyllä oo mun juttu ”. Kun on pelännyt eniten maailmassa sitä, ettei sinusta pidetä – täytyy oppia kohtaamaan sekin.

Elämä on oppimista. Emme ole tulleet tänne elämään kenenkään muiden toiveita täyttämään. Jokaisen täytyy täyttää omat raaminsa.

Opetella se mistä minä alan ja mikä on toisesta.

Olemme jokainen eri vaiheessa omalla matkallamme. Siinä missä toinen opettelee olla liikaa jyräämättä ja puuttumatta, voi toinen opetella ihan päinvastaista.

Pysytään uskollisena itsellemme. Otetaan todesta omat unelmat ja kuljetaan rohkeasti omalla polulla.